Jyväskylän Kaupunginkirkko on rakastettu vihkikirkko. Se otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1880. Kirkko on 400-paikkainen, ja sen on suunnitellut  L. I. Lindqvist.

Tyyliltään kirkko edustaa rakennusaikansa jäljittelytyyliä, jossa on sekä romaanisia että goottilaisia piirteitä. Kirkon suunnittelu-vaiheessa oli merkittävällä tavalla mukana seurakunnan silloinen pappi, myös kirjallisista harrastuksistaan tunnettu G. O. Schöneman.

Alttaritaulun maalasivat taiteilijapuolisot Nina ja Frederik Ahlstedt vuonna 1901 aiheenaan Mk. 10:13-16, Jeesus siunaa lapsia. Taulun kahdella lapsella on jyväskyläläiset kasvot: Sylissä istuva on suutari Kuukkasen tytär, Jeesukseen nojaava sinimekkoinen on kauppias Hännisen Katri-tytär.

Kirkkoa korjattiin ja uudistettiin vuonna 1924. Tällöin taiteilija Bruno Tuukkanen teki kuori-ikkunoiden lasimaalaukset ottaen aiheensa Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Tuukkasen käsialaa ovat myös kuorin kattomaalaukset, jotka esittävät vanhoja kristillisiä vertauskuvia. 

Samanaikaisesti maalausten kanssa hankittiin jyväskyläläisen kuvanveistäjän Oskari Raja-ahon apostoli Pietaria esittävä kipsiveistos (kuvassa oikealla ja kirkon ulko-ovelta oikealla). Toinen veistos, taiteilija  J. E. Stenbergin apostoli Paavali, on ollut kirkossa 1880-luvun lopulta asti.

Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 36-äänikertaiset urut vuodelta 1974. Ne ovat 1970-luvun kansainvälistä suuntausta edustavat yleisurut, joissa klassisen barokkipohjan ohella on italialaisia ja ranskalaisia tyylipiirteitä.

Kaupunginkirkon urkujen dispositioLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Kauppaneuvos Johan Parviainen lahjoitti vastavalmistuneeseen kirkkoon kolme kirkonkelloa. Niihin on valettu sekä lahjoittajan nimi että kuhunkin yksi raamatunlause. Tornissa on myös yksi aikaisemman puukirkon kelloista. Yhden kirkonkellon kylkeen on valettu psalmin 34 kehotus: ”Tulkaa tänne, lapset, Herran pelkoa oppimaan”.