Mysteerisonaattien salaisuudet

tiistaina 6.8. kello 18 Kuokkalan kirkossa

Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu
Tea Polso, cembalo ja urut
Martti Laitinen, teosesittelyt

Barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala ja cembalisti-urkuri Tea Polso soittavat viisi Biberin mysteerisonaattia: kaksi kärsimyssonaattia ja kaksi kunnian sonaattia ja niiden välissä passacaglian. Teosten sisältöä ja historiaa avaa tilaisuudessa musiikin tohtori ja kanttori Martti Laitinen.
Konserttiin on vapaa pääsy.

Ohjelma

Heinrich Ignaz Franz von Biber:

Sonaten über die Mysterien des Rosenkranzes (Mystery Sonatas). Mysteerisonaatit noin vuodelta 1676.             

Mysteerisonaatti no 9 Jeesus kantaa ristiä   a-molli. Scordatura: c₁, e₁, a₁, e₂     
Sonata
Courente. – Double
Finale

Mysteerisonaatti no 10 Ristiinnaulitseminen   g-molli.  Scordatura: g, d₁, a₁, d₂
Praeludium
Aria. - Variatio

Mysteerisonaatti no 16 Passacaglia sooloviululle   g-molli Suojelusenkeli. Scordatura: g, d₁, a₁, e₂

Mysteerisonaatti no 11 Ylösnousemus   G-Duuri.  Scordatura: g, g₁, d₁, d₂
Sonata
Surexit Christus hodie
Adagio

Mysteerisonaatti no 12 Taivaaseenastuminen   C-Duuri.  Scordatura: c₁, e₁, g₁, c₂
Intrada
Aria Tubicinum
Allamanda
Courente. – Double

Biberin mysteeri- tai ruusukkosonaateissa viulu vaeltaa läpi viidentoista uskonnollisen näyn, jotka ovat kuin rukousnauhan helmiä. Jokaisessa sonaatissa viululla on eri viritys, mikä korostaa kunkin mysteerin ainutlaatuisuutta.Jokainen sonaatti on ihmeellinen tapahtuma Neitsyt Marian tai Jeesuksen elämästä, ja kokonaisuuden sulkee Suojelusenkeli-passacaglia (hovitanssi).  Sonaateissa on viisi ilon mysteeriä, viisi kärsimysmysteeriä ja viisi kunnian mysteeriä.

Viulisti Kreeta-Maria Kentala opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Edsbergin musiikki-instituutissa Tukholmassa. Barokkiviulunsoittoa hän opiskeli Amsterdamin taidekorkeakoulussa.  Hän on Suomen vanhan musiikin liikkeen uranuurtaja, joka toimii solistina, johtajana ja pedagogina niin barokin, klassisen ja romantiikan ajan musiikin kuin kansanmusiikinkin parissa. Hän konsertoi säännöllisesti sekä soolo- ja kamarimusiikkiprojektein että eri orkesterien solistina, konserttimestarina ja johtajana.

Urkuri-cembalisti Tea Polso toimii aktiivisesti freelance-muusikkona, erityisesti continuo-soittajana erilaisissa kokoonpanoissa ja orkestereissa. Lisäksi hän toimii tuntiopettajana (säestys ja kamarimusiikki) Novia-ammattikorkeakoulussa. Polso opiskeli Sibelius-Akatemiassa sekä vanhan musiikin että kirkkomusiikin osastoilla pääaineinaan cembalon- ja urkujensoitto.

Musiikin tohtori, filosofian maisteri Martti Laitinen työskentelee johtavana kanttorina Kokkolan ruotsalaisessa seurakunnassa ja urkujensoiton opettajana Keski-Pohjanmaan konservatoriossa. Laitinen pätevöityi musiikinjohtoon erikoistuneeksi kirkkomuusikoksi, diplomiurkuriksi ja musiikkitieteilijäksi opiskellessaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Helsingin ja Oxfordin yliopistoissa sekä konservatorioissa Amsterdamissa ja Pariisissa.

Vuonna 2015 Laitinen vastaanotti musiikintutkimuksen valtakunnallisen pro gradu -palkinnon, ja vuonna 2017 hän valmistui Sibelius-Akatemian taiteilijakoulutuksen ensimmäiseksi kirkkomusiikin alan tohtoriksi. Viime vuosina Laitinen on keskittynyt tutkimustyöhön ja kirkkomusiikin klassisen ydinohjelmiston toteuttamiseen kotimaisilla kielillä.

Heinrich Ignaz Franz von Biber (1644 -1704) oli böömiläissyntyinen itävaltalainen säveltäjä ja viulisti. Hän syntyi nykyisen Tšekin tasavallan alueella ja opiskeli Troppaun (nyk. Opava) jesuiittaseminaarissa. Vuosina 1668–1670 hän työskenteli Grazissa, Kremsierissä (nyk. Kroměříž) Olmützin piispa Karl Liechtenstein-Castelcornon palveluksessa Salzburgin arkkipiispanhovissa. Vuodesta 1684 kuolemaansa asti Biber toimi hovikapellimestarina. Biber aateloitiin vuonna 1681, jolloin hän omaksui sukunimekseen von Bibern.

Biber oli omana aikanaan arvostettu viuluvirtuoosi ja huomattava osa hänen tuotannostaan on viulumusiikkia. Hän sävelsi myös oopperoita, messuja ja motetteja.