Tuulahdus Wienistä 

Tiistaina 13.8.kello 18 Taulumäen kirkossa

Sanna Matinniemi, laulu
Jenna Ristilä, piano
 

Ohjelma

Suojelusenkeli
säv. P.J. Hannikainen, san. Immi Hellén 

Suomalainen rukous
säv. Taneli Kuusisto, san. Uuno Kailas

Pastorale
säv. T. Pylkkänen, san. Aino Kallas

Widmung / Omistus Op. 25/1
säv. Robert Schumann, san. Friedrich Rückert 
Kertoja puhuttelee ’sinua’ joka on hänelle kaikki kaikessa – sielu, sydän, taivas, jopa hauta. ’Rakastamalla teet minut arvokkaaksi’, runo tiivistää, ja päättyy toteamalla, että olet ’parempi minäni’.

Zueignung / Omistus Op. 10/1
säv. Richard Strauss, san. Hermann von Gilm
Konsertin toisessa ’Omistuksessa’ kertoja kiittää rakastettuaan kolmesti: ensin todeten, että
rakkaus saa sydämen kärsimään – sitten kuvaten, kuinka joi ametistikupista rakastetun siunaamaa
juomaa – ja lopuksi kuinka karkotti demoninsa ja vaipui siunattuna rakastettunsa rinnalle.

Rusalkan laulu kuulle ooppperasta Rusalka
säv. Antonín Dvořák, san. Jaroslav Kvapil
Rusalka on vedenneito, joka rakastuu prinssiin ja pyytää laulussa kuuta kertomaan prinssille
rakkaudestaan. Kuten H.C. Andersenin sadussa, tässäkin vedenneito haluaisi muuttua ihmiseksi,
jotta voisi olla yhdessä rakastamansa miehen kanssa.

----

Fantasia ja valssi
säv. Nathalia Berg
Nathalia Berg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen omalla nimellään sävellyksiään julkaissut nainen.

----

Vilja-laulu operetista Iloinen leski
säv. Franz Léhar (1870–1948), san. Viktor Léon (1858–1940) & Leo Stein (1861–1921)
Rikas leski Hanna järjestää suuret juhlat, joissa esittää vierailleen laulun Vilja-nimisestä
metsänhengettärestä. Laulussa nuori metsästäjä rakastuu Viljaan, joka kuitenkin palaa takaisin
metsän uumeniin jättäen miehen huokailemaan peräänsä.

Äitini ol´wienitär, Op. 1000
säv. Ludwig Gruber, suom. san. tuntematon

Itke en lemmen tähden, elokuvasta Huumaava tanssiaisyö
säv. Theo Mackeben, san. Hans Fritz Beckmann, suom. Kyllikki Solanterä
Huumaava tanssiaisyö -elokuva perustuu löyhästi säveltäjä P.I. Tshaikovskin elämään. Tanssiaisissa on kuolematonta rakkautta, kaksintaistelu, kärsiviä taiteilijoita ja traagisia tanssijattaria.

Spiel auf deiner Geige das Lied von Leid und Lust / Soita viulullasi laulu tuskasta ja intohimosta,
operetista Silkkiin pukeutunut Venus
säv. Robert Stolz, san. Alfred Grünewald & Ludwig Herzer
Kertoja istuskelee Tonavan rannalla ikävöiden kotimaahansa Puolaan. Hän pyytää unkarilaisia muusikoita soittamaan taaksejääneestä onnesta, rakkaudesta ja viinistä, niin että ”sydän tuntuu repeytyvän rinnasta” koti-ikävän vuoksi.

----

Skogsrået dansar / Metsänhenki tanssii
säv. Brita von Troil 
Brita von Troil oli säveltäjä ja pianisti. Hänen teoksiaan ei julkaistu hänen elinaikanaan. Skogsrået dansar on impressionistinen tunnelmapala, jossa mystinen metsänhenki astuu esiin ensin arkana, sitten hurjaan tanssiin intoutuen, ja lopuksi takaisin metsän siimekseen vaipuen.

-----

Budapestin Juliska, operetista Maske in Blau
säv. Fred Raymond, suom. san. Sauvo Puhtila 

Elämäni on lauluni
säv. Joe Edwards, suom. sanat Kerttu Mustonen

Wien, du Stadt meiner Träume / Wien, unelmieni kaupunki Op. 1
säv. Rudolf Sieczynski , san. Robert Stolz
Tämä on rakkauslaulu Wienille, ”unelmien kaupungille, jossa yksin olen onnellinen ja autuas”.

Heia, in den Bergen… / Heia, kotini on vuorilla…, operetista Mustalaisruhtinatar
säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein & Bela Jenbach
Laulussa operettilaulajatar Sylva kuvailee lapsuutensa maisemaa Unkarin lumihuippuisessa vuoristossa alppiruusuineen. Hän kertoo olevansa ylpeä ja vapaa, ja varoittaa kosijoita lähestymästä elleivät he ole liikkeellä tositarkoituksella. Muunlaisia miehiä Sylva ei huoli.

Esiintyjistä

Juankoskelaissyntyinen, jugendlich-dramaattinen sopraano Sanna Matinniemi valmistui oopperataiteiden maisteriksi Wienin musiikkiyliopistosta korkeimmin mahdollisin arvosanoin vuonna 2021 kamarilaulajatar Krassimira Stoyanovan oppilaana. Matinniemi on aktiivinen esiintyjä Keski-Euroopan oopperanäyttämöillä. Suomessa häntä on kuultu mm. Savonlinnan Oopperajuhlien solistina.  Sanna Matinniemi on myös kirjailija – hänen lastenkirjansa ”Pienet herrat nurmikolla” (Mini Kustannus) ilmestyi Wienin koronasulkujen aikana vuonna 2021.

Jenna Ristilä on savonlinnalaislähtöinen pianisti. Hän tekee taiteellista tutkimusta tohtorikoulutettavana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa aiheenaan suomalaiset säveltäjänaiset 1800-luvulta nykypäivään. Tutkimuksen ohella hän työskentelee enimmäkseen laulajien kanssa ja esittää myös kamarimusiikkia ja soolo-ohjelmistoa. Hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta esittävän säveltaiteen linjalta vuonna 2014, ja suoritti 2018 toisen maisterintutkintonsa samassa oppilaitoksessa pääaineenaan korrepetitio.

Konserttiin on vapaa pääsy.